Rauman tarina

Historia, kieli ja perinteet.



Omat perinteet, tavat ja kieli


Rauma on kaupunkina sielukas ja kiinnostava. Raumalla on oma kieli ja pitkän historian myötä syntyneet tavat sekä perinteet, kuten pitsinnypläys ja perinneruoka lapskoussi.

Rauma sijaitsee Suomen länsirannikolla. Kaupunki perustettiin 1442 ja se onkin Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki. Vaikka Rauma kasvoi fransiskaaniluostarin ympärille, tuli siitä tärkeä keskiaikainen satamakaupunki ja laivanrakennuksella on kaupungissa jo yli 500 vuotiset perinteet.
Vuonna 1987 Raumalla oli Suomen suurin purjelaivasto, yhteensä 57 alusta. Nykyään purjelaivojen ajoista Raumalla muistuttaa Poroholman purjelaivasatama, jossa ankkuroituna on kolme aitoa purjelaivaa.
Vilkkaan sataman lisäksi Rauman vierasvenesatama on maan suurin. Vierasvenesatama sijaitsee Otanlahden rantapuistossa, aivan Poroholman lomakeskuksen naapurissa.
Meri on tärkeä raumalaisille, monet kaupunkilaiset omistavat veneen ja kodin tai kesämökin merenrannalta. Keskusta ei ole kaukana rantaviivasta ja vesi on elementtinä myös aivan keskellä kaupunkia, sillä keskustan halki virtaa mereen johtava Raumanjoki. Tämä joki on muodostunut madaltuneesta salmesta ja se tunnetaan paremmin Ganaalina.
Fransiskaanimunkkien rakennuttama, 1514 valmistunut Pyhän Ristin kirkko on edelleen Vanhassa Raumassa. Kirkko sijaitsee kaupungin eläväisessä keskiaikaisessa puutalokorttelissa, Raumanjoen varrella.

Pitsinnypläys

Vanha, mutta elävä perinne

Pitsinnypläys on Raumalla vanha perinne. Raumalla on nyplätty ainakin 1700-luvun puolivälistä lähtien ja tykkimyssyjen muotikausi muodostui Rauman pitsin varsinaiseksi loistokaudeksi. 1800-luvun alkupuolella nypläys oli Raumalla yksi varattomien naisten harvoja ansiomahdollisuuksia, ja myös miehet nypläsivät saadakseen rahaa.
Nykyään pitsistä tehdään myös taidetta. Pitsitaiteen Raumalaisena kasvona tunnettaan Tarmo Thorström.
Vuodesta 1971 lähtien Raumalla on vietetty pitsiviikkoa, jonka pitsinäyttelyt keräävät alan harrastajia ja vieraita ympäri Suomea ja kauempaakin.
Jos olet kiinnostunut nypläyksestä, tutustu www.raumalace.fi – sivustoon.
Raumalla on vuosittain valittu pitsimissi jo vuodesta 1978 lähtien. Tähän maamme yhteen vanhimpaan kauneuskilpailuun voi osallistua muutkin, kuin raumalaiset.

Kokeile nypläystä?

Rauman nyplääjät opettavat Vanhassa Raumassa kenelle tahansa nypläystä. Voit nyplätä avaimenperän, pitsiviikolla jopa ilmaiseksi.

Rauman kieli

Rauman kieltä ei mielletä vain murteeksi, sillä Rauman murre on muuntunut myös kirjakieleksi.

Raumalainen kirjailija Hj. Nortamo kirjasi paljon perinteistä Rauman murretta kirjoituksiinsa
Rauman kielelle on ominaista sanojen lyhentely, oma intonaationsa ja germaanisten kielten sanalainat. Sen syntyvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta satamakaupunkiin vaikutteita tuoneiden merimiesten ansiosta siinä on paljon muiden kielien sanastoa.
Rauman giältä näkee kaupungilla mm. kylteissä, kuten Kiturkrännin, Suomen kapeimman kadun kyltissä. Sitä saattaa kuulla myös esimerkiksi Pystökaffeella Kauppatorilla aamuisin, tai Rauman kielisessä Stand Up esityksessä. Branderin ja Nyyperin esityksiä näkee mm. pitisiviikoilla.
Rauman rajalle tullessa tienvarressa toivotetaan "Ol niingon gotonas" ja lähtiessä kaupungista ulospäin rajakyltissä lukee "Luanikast reissu".
Sinunkaupat raumalainen voi tehdä sanomalla: "San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano."

Osaatko lukea Vanhan Rauman kylttejä?

Ovaalikilpien fraktuurakirjaimet ovat kimurantteja ja nimet erikoisia.

Lapskoussi

Ruoakholan tarkoittaa ruokataukoa. Lapskoussi (Labskaus) on purjelaivojen kulta-aikana syntynyt ruokalaji. Vaikka lapskoussi tunnetaan laajalti merimiesruokana, on se oikeutetusti nimenomaan Raumalainen perinneruoka, koska 1800-luvulla Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Purjelaivojen keittiöt olivat haastavia ja lapskoussin kaltaisia pataruokia oli helpompi valmistaa kovassa merenkäynnissä.

Lapskoussi valmistetaan perinteisesti kuten lihakeitto. Soppaa keitetään niin kauan, että lihat ja juurekset ovat pehmeää muusia. Lapskoussin vahva maku, joka syntyy pitkän haudutuksen ansiosta, on suorastaan lumoava. Lapskoussin ainesosat vaihtelivat purjelaivoilla aina sen mukaan mitä laivalta kulloinkin sattui löytymään. Perusaineet lapskoussissa olivat suolaliha, juurekset ja mausteet. Nykyään lapskoussin valmistukseen käytetään sian ja lampaan lapaa, rintaa tai potkaa, sekä juureksina lanttua, porkkanaa ja perunaa. Mutta voidaan sanoa, että on juuri niin monta erilaista lapskoussia kuin on kokkiakin.

Maista lapskoussia?

Ympäri vuoden lapskoussia tarjouilee ravintola MR. Jones Valtakadulla. Pitsiviikolla taidemuseon pihalla ja tapahtumien yhteydessä Rauman martat myyvät lapskoussia. Kysyntää riittää tällöin jonoksi asti ja lapskoussia saa ostaa myös kotiin vietäväksi.

Historiaa lyhyesti

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki, se katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1444, jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja.

Rauma oli jo ennen tätä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä varhaisemmalta ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.
Meri ja merenkulun ammatit elättivät kaupungin. Raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja puuastioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.

1800-luvulla Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Tuolta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman, tähän päivään asti säilyneistä puutaloista. Puutaloalueen rakennukset eivät ole yhtä vanhoja kuin alueen kivikirkko, sillä 1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa. Rauma oli 1800-luvulla myös tunnettu terveyslähteestään ja sen ympärille rakennetusta kylpylästä. Tuon kylpylän huvimajan voit nähdä nykyään restauroituna Poroholman lomakeskuksesta. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: Kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari. Museoita on sittemmin tullut lisää ja opettajanseminaari on muuttunut Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman toimipisteeksi. Seminaarinmäen useimmat upeat vanhat rakennukset ja tuulimylly ovat säilyneet. Seminaarimäen kasvitarha laajenee kesällä myös ulkopuutarhaksi.
  • Käy kävelyllä Seminaarinmäellä


  • 1900-luvulla Rauma muuttui teollisuuskaupungiksi. Teollisuuden ja väestömäärän kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko Vanhan Rauman puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Monen sattuman kautta purku-uhan alta Vanha Rauma nousi suojelukohteeksi, ja se lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Jos aihe kiinnostaa lisää, lue Tapio Niemen Näin Vanha Rauma pelastui -kirja.

    Jos olet kiinnostunut historiasta, poikkea hakemaan lisätietoja Rauman museoihin?

  • Museot


  • Lue lisää Vanhasta Raumasta tällä sivustolla:
  • Vanha Rauma
  • Tai selaa Raumakuvastoa netissä:
  • Raumakuvasto, tarinoita ja historiaa Raumalta